KUOPIO KEHITTÄÄ MYÖS MAASEUTUA
Kuopion kaupunki käyttää veronmaksajiemme rahoja vuosittain noin 100 miljoonan euron verran uudisrakentamiseen ja korjaamiseen. Tiukan kuntatalouden vuoksi erityisesti uusia investointeja on tarkasteltava niiden tuottavuuden ja tärkeyden näkökulmasta. Kunnan perustehtäviä ovat edelleen varhaiskasvatus, koulutus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.
Kuopio on kasvanut liki 120.000 asukkaan keskuskaupungiksi usean kuntaliitoksen vauhdittamana. Kaupungin tulee kehittää jatkossakin eri alueita niiden omien vahvuuksien ja asukkaiden tarpeiden pohjalta. Näin on myös toimittu, vaikka kunnallinen päätöksenteko onkin välillä varsin sitkasta.
Tuorein myönteinen esimerkki on päätös pienen Syvänniemen koulun uudisrakennuksen hankesuunnitelman käynnistämisestä välittömästi. Kiitos siitä kasvun ja oppimisen lautakunnalle sekä kaupunginhallitukselle. Vanhentuneen Kemppaanmäen koulun tilalle tarvitaan todella ajanmukainen kiinteistö, joka tarjoaa tilat niin päivähoidolle, esiopetukselle kuin 1-2 luokkien opetukselle.
Hanke kulkee nyt toteutukseen aiempien kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti – minkäänlaiseen vitkasteluun ei ole enää varaa – kyseessä on jo kaupungin päätöksenteon luotettavuus. Aktiivinen Syvänniemen kylä saa koulusta vauhtia niin tonttimarkkinointiin kuin lapsiperheiden muuttamiseen kylälle hyvien ja turvallisten palvelujen äärelle. Samalla tämän Sinisen tien Kuopio–Pieni Neulamäki–Pihkainmäki–Syvänniemi–Karttula -osuus vahvistuu entistä tiiviimmäksi nauhakaupungiksi.
Monien toimivien pienten koulujen ohella on myös hyvä esimerkki Ysitien varrella Riistaveden Vehkalammen koulu, joka pursuaa nyt oppilaita – tätäkin vastustettiin kymmenen vuotta sitten verisesti – onneksi tuolloinkin löytyi kaupunginvaltuustosta valistunut enemmistö, joka jaksoi uskoa ilman vastakkainasettelua keskikaupungin ja lähiöiden kehittämisen ohella myös maaseutualueiden vetovoimaan.
Markku Rossi (kesk.)
Kuopion kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja