Kuopion kaupunginhallitus teki 6.5. päätöksen 6,5 miljoonan euron säästöistä perusopetus- ja päiväkotiverkkoon. Säästöjen seurauksena jopa 11 koulua ja 8 päiväkotia saatetaan lakkauttaa. Kouluista kymmenen ja päiväkodeista viisi sijaitsee Kuopion liitoskunnissa ja maaseudulla. Esitystä tukevien keskeinen argumentti on, että ratkaisuilla vahvistetaan liitoskuntien keskustojen elinvoimaa. Toimisiko keino myös käytännössä?
Lakkautettavien koulujen listalla olevista kylistä Pihkainmäki, Pajulahti, Käärmelahti, Vehkalampi ja Muuruvesi sijaitsevat Kuopion ja liitoskuntien keskustojen välimaastossa, 7–21 kilometriä lähempänä Kuopiota kuin liitoskuntien taajamat. Moni lapsiperhe on muuttanut alueille siksi, että ne sijaitsevat kohtuullisen etäisyyden päässä Kuopiosta, jossa monilla on työpaikka. Kun kylältä löytyy myös päiväkoti ja koulu, arki on mahdollista järjestää myös lapsiperheiden kannalta toimivaksi.
Mikäli verkoston karsinta toteutuu, koulu ja päivähoito siirtyvät työmatkaliikenteen näkökulmasta takahankaan. Päiväkohtaiset ajomatkat voivat lisääntyä jopa sadalla kilometrillä. Vastaavasti koulukuljetuksiin siirtyville alakoululaisille muutos voi merkitä jopa kahden tunnin lisäystä koulupäivään.
Kylien oppilaat käyvät yläkoulua liitoskuntien taajamissa. Jos päiväkoti ja alakoulu lakkaavat, oletettavaa on, että lapsiperheiden määrä kääntyy näillä kylillä laskuun.
Lopulta tämä näkyy myös liitoskuntien yläkoulujen oppilasmäärissä. Verkostopäätökset saavat aikaan ketjureaktion, jonka seurauksena koko Kuopion laajan maaseudun ja kaikkien liitoskuntien elinvoima heikkenee.
Koulun voi lakkauttaa vain kerran. Se on perusteltua tehdä silloin, kun oppilasmäärä laskee oppilaan edun näkökulmasta liian alas. Edellä mainituista kouluista mikään ei ole sellainen. Lähikoulun lakkauttamisiin sisältyy merkittäviä riskejä. Esimerkiksi Chambridgen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan jo puolen tunnin kuljetusmatka heikentää oppimistuloksia 14 prosentilla.
Lisäksi säästöt voivat jäädä saavuttamatta. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen mukaan perusopetuksen kustannukset kasvoivat muita enemmän siellä, missä kouluja oli lakkautettu eniten. Kuopion maaseudulla ja liitoskunnissa on noin 23 000 asukasta ja noin 1300 yritystä. Jos emme huolehdi näistä alueista, mistä yritykset saavat työvoimaa ja kuka hoitaa esimerkiksi alueiden vanhukset? Seuraukset näkyvät lopulta kielteisesti myös kaupungin kassassa.
Onko kaupungillamme varaa jättää hyödyntämättä näin merkittävän alueen elinvoima ja taloudellinen potentiaali?
Vesa Linnanmäki
Kaupunginhallituksen jäsen.
Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomien lukijan sanomissa 19.5.2024