Kiitos tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalalle (kok.) sekä opetusneuvos Sanna Hirsivaaralle osallistumisesta keskusteluun opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kasvukeskuslistauksesta.
OKM:n arviointikriteereissä yliopistosairaalakaupungeista Kuopio oli ainoa, joka ei mahtunut kasvukeskusten joukkoon. Kriteeri liittyi sote- ja varhaiskasvatusalojen koulutusmääriä lisäävään rahoitushakuun, jonka kautta hallitus suunnittelee jakavansa 42,1 miljoonaa euroa vuosina 2024–2027.
Valitettavasti vastaukset hämmentävät tilannetta entisestään. Aihetta käsittelevässä uutisessa (SS 23.1.) kasvukeskus on Multalan mukaan katsottu suoraan Tilastokeskuksen ennusteista”.
Ministeri jatkoi Lukijan Sanomien kirjoituksessaan (SS 31.1.), että ”määritelmä perustuu kuitenkin Tilastokeskuksen aineistoon väestömäärän kehityksestä koko maakunnan alueella ja korkeakoulukaupungeissa sekä aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tekemiin ennusteisiin väestömäärän kehityksestä”.
Hirsivaaran mukaan(SS 26.1.) kuitenkin ”kasvukeskusstatusta arvioidessa on tarkasteltu sekä kaupungin että sitä ympäröivän seudun väestömäärää, ja määritelmää laadittaessa on tarkasteltu väestömäärän toteutunutta kehitystä menneiden kolmen vuoden ajalta”.
Riippuen siis vastauksesta määritelmä on tullut joko historiallisesta kehityksestä tai tulevaisuuden ennusteesta, kaupungista tai maakunnasta tai sekä että, Tilastokeskuksen tai konsulttitoimiston luvuista.
Vaikka Savossa vastuu onkin kuulijalla, niin tipahtaa tässä jo harjaantuneempi ja kierompikin savolainen ministeriön kyydistä.
Tiivistäen voi sanoa, että viime vuosien kehitys Kuopiossa ja Jyväskylässä sekä maakuntatasolla Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa on ollut tasavahvaa, eikä tilastollista merkitsevyyttä vertailussa ole. Väestöennusteessa keskisuomalaiset vetävät hieman pidemmän korren.
Miksi ministeriö luki kasvukeskuksiksi juuri seitsemän kaupunkia eikä vaikkapa kuutta, kahdeksaa tai yhdeksää? Mistä raja joukkoon kuulumiseksi tai sen ulkopuolelle jäämiseksi todellisuudessa syntyi? Millä luvuilla ja aineistoilla listan paremmuusjärjestys tehtiin ja miten eri muuttujia painotettiin kokonaisluvun muodostamiseksi?
Syntyy epäilys siitä, että poliittisesti on haluttu näennäisesti välttää aloituspaikkojen keskittyminen vain kuuteen suurimpaan kaupunkiin, koska Petteri Orpon hallituksen strateginen allianssi ns. kuutosten kanssa herätti jo voimakasta arvostelua. Jatkumo kuutosiin olisi ollut liian ilmiselvä, mutta 6+1-ajattelu on hallitukselta laiskaa näpertelyä tosiasiallisen tavoitteen peittelyksi.
Onneksi Hirsivaara painotti kuitenkin (SS 26.1.), että ”OKM on sitoutunut avoimeen hallintoon ja tahtoo kasvukeskuksen kriteerien olevan selviä ja läpinäkyviä”.
Tämän perusteella on lupa odottaa opetus- ja kulttuuriministeriön julkistavan avoimesti ja läpinäkyvästi selvät aineistot ja laskelmat kasvukeskusten kriteerien taustalla sekä dokumentaation, miten valittuun lopputulokseen listauksesta päädyttiin.
Sallamaarit Markkanen, Kuopion kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen
Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomien Lukijan Sanomissa 10.2.2024