Kuopion kaupunki suunnittelee juhlavuottaan tavanomaista vuotta suuremmalla budjetilla (SS 11.11.).
Minun arvomaailmaani ei mahdu ajatus, että kaupungin varoja käytetään juhlatapahtumiin, kun toisaalla perustarpeet jäävät vaille rahoitusta. Kouluista, kyliensä ja lähiöidensä sydämistä, aiotaan leikata. Arvoihini peilaten en aio osallistua juhlallisuuksiin.
Luin vähän aikaa sitten kirjoituksen, jossa pohdittiin, pitääkö rakentaa marmorista, kun perusasiatkin riittävät. Tässä on vähän samanlainen tilanne: pitääkö juhlia prameasti koko pitkän vuoden ajan, kun voisi juhlia esimerkiksi vain juhlapäivänä?
Kuopiossa vallitsee sellainen ajattelu, että rahaa pannaan yhteen paikkaan ja toiseen paikkaan sitä ei riitäkään. Yksi esimerkki epätasapainosta on keskustan kehittäminen suurin kustannuksin, kun samaan aikaan Muuruveden koulun lapset eivät saa edes jalkapallomaaleja, koska ne ovat liian kalliita.
Myös välituntiliikuntaan tarkoitetun kentän kunnostaminen oli liian kallista. Onneksi paikalliset kunnostivat sen talkoovoimin, eikä Kuopion kaupungilta kulunut siihen yhtään rahaa. Voi sitä lasten iloa ja riemua, mikä kentästä tuli valmistuttuaan, mutta ylläpidosta on noussut kysymyksiä. Onkohan sekin liian kallista?
Epätasapaino näkyy kaupunkialueellakin. Kuopion ainoa iso yleisurheilukenttä Väinölänniemellä on päässyt rapistumaan, vaikka sen kunnostaminen palvelisi niin kuntoilijoita kuin kilpaurheilijoitakin. Kuopio Steelers, kaupungin kolminkertainen suomenmestaruusjoukkue, käyttää kenttää aktiivisesti. Kentän nykytila on kaikkea muuta kuin mestaritason arvoinen.
Voisin kertoa lukuisia esimerkkejä epätasapuolisuudesta, mutta luultavammin sanomisesta ei ole hyötyä. Tuntuu, ettei siitä haluta kuulla vaan halutaan ajatella, että Kuopiossa toimitaan tasa-arvoisesti. Väärin on myös kertoa tunteistaan ja mielipiteistään. Tämähän teilataan armotta vastakkainasetteluksi, kuten on viime aikoina nähty.
Olisiko mahdollista siirtyä joko tai -ajattelusta sekä että -ajatteluun? Voisiko budjettia kohdentaa niin, että huomioidaan tasapuolisesti eri alueiden tarpeet?
Säästöt voisivat jopa kasvaa, jos ennaltaehkäiseviin palveluihin kohdistettaisiin lisää resursseja.
Usein investointejaperustellaan vetovoiman parantumisella. Olisi kuitenkin arvokasta muistaa, että kaupungin vetovoimaa voivat lisätä myös eri asuinalueiden elinvoimaisuus ja hyvinvointi. Maaseutuparlamentin ehdotuksen mukaisesti ”luontokylät” voisivat houkutella uusia asukkaita maaseudulle ja kehittää siten Kuopion alueen houkuttelevuutta kokonaisvaltaisesti.
Minna Canthin sanoin: ”Vapaus, tasa-arvo, rakkaus – toteutuvatko ne koskaan tässä matoisessa maailmassa?”
Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomien Lukijan Sanomissa 16.11.2024
Minna Pehkonen
Kuopion Keskustan kuntavaaliehdokas