Eduskunta päätti hallituksen esityksestä sulkea yöpäivystykset Varkaudessa ja Ylä-Savossa. Päätöstä perusteltiin taloudellisilla säästöillä ja henkilöstön riittävyydellä, vaikka perusteet olivat huterat. Säästöistä ei ole täyttä varmuutta, koska ensihoidon kustannukset kasvavat. Myös päätöksen vaikutus henkilöstön riittävyyteen on kyseenalaistettu.
Miksi hallitus sitten esitti tätä?
Päähallituspuolue kokoomuksen linja politiikan kaikilla tasoilla näyttää olevan keskittäminen. Kuopiossa tämä on näkynyt muun muassa kouluverkkopäätöksissä. Hyvinvointialueella kokoomus olisi karsinut terveyskeskusverkostoa toteutunutta voimakkaammin. Valtakunnan tasolla puolue on tavoitellut nykyistä pienempää määrää hyvinvointialueita.
Keskittämistä perustellaan usein välittömillä säästöillä. Kuva muuttuu kuitenkin olennaisesti, kun tarkasteluun otetaan esimerkiksi kuljetuskustannukset tai päätösten vaikutukset kansalaisten arkeen, alueiden elinvoimaan tai maan huoltovarmuuteen. Keskittämistä vastaan puhuvat myös suurten yksiköiden haasteet ja päätösvallan karkaaminen.
Väen väheneminen maakunnassa on tosiasia. Sen seuraukset voivat olla dramaattiset. Jo nyt on havaittu, että kuntiin, jotka eivät sijaitse Viitostien varressa, on vaikeuksia saada asuntolainaa. Millaisena näyttäytyy alueiden tulevaisuus, joihin ei enää rakenneta uusia taloja?
Suomi elää viennistä. Vain kolmasosa Pohjois-Savon viennistä syntyy Kuopiossa, loppu sen ulkopuolella, erityisesti Varkauden ja Iisalmen seuduilla. Muun muassa Ponsse ja Olvi esittivätkin huolensa sairaalaverkkopäätöksen vaikutuksista. Kannanilmaisussa todettiin, että työvoiman tarve on jatkuva ja että osaajien houkuttelu ja sitouttaminen on riippuvaisia palvelutarjonnasta.
Itä-Suomen kurjistuminen ei ole luonnonlaki. Naapurimaakunta Kainuu on esimerkki vähäväkisestä alueesta, jonka kehitys on saatu käännettyä määrätietoisella politiikalla. Maakunnan kasvu on nyt Suomen nopeinta.
Mika Aaltola, nykyinen kokoomuslainen, korosti presidentinvaaleissa Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoiman merkitystä maamme turvallisuudelle. Petteri Orpo puhui samasta asiasta keväällä Pohjoisen ja itäisen Suomen ohjelmien aloitusseminaarissa. Kun presidentti Alexander Stubbvieraili Joensuussa, hän totesi, että ”meillä ei ole varaa siihen, että Itä-Suomi, Pohjois-Suomi tai mikään alue Suomessa näivettyy.”
Ristiriita juhlapuheiden ja käytännön toimien välillä on ilmeinen. Mieleen nousee aiheellinen kysymys: Millainen on kokoomuksen todellinen visio Itä-Suomelle?
Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomien Lukijan Sanomissa 4.1.2025
Vesa Linnanmäki
Kuopion kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen